1106003.jpg

Sain juuri muutama päivä sitten tietää, että pääsen muuttamaan omaan asuntoon lähelle Helsingin keskustaa. Asunto on vanhempieni omistama yksiö, joten asunnon etsimiseen liittyviä vaikeuksia en ole toistaiseksi kohdannut. Työpaikkaa ei ainakaan vielä ole, työhaastattelu tosin on edessä. Opiskelemaan haen keväällä (ja haen paikkaa muualtakin kuin Helsingistä).

Vähän jännittää, että miten tällainen pikkukylän tyttö voi koskaan sopeutua pääkaupunkiin ja vielä niin lähelle keskustaa. En ole koskaan luokitellut itseäni kaupunki-ihmiseksi, vaan enemmän maaseudulla viihtyväksi. Tarvitsen metsää ja luontoa ympärilleni, en niinkään kerrostaloja, liikennettä ja valtavaa ihmisjoukkoa. Onneksi muutan kuitenkin vain 50km:n päähän tästä "oikeasta kodistani" (miksi tätä pitäisi kutsua?), joten aina tarvittaessa pääsen tänne pois sieltä kiireestä. Joka tapauksessa jatkan teatteriharrastuksiani täällä Nurmijärvellä.

Hauskinta on tietysti, että pääsee laittamaan sitä asuntoa ihan mielensä mukaan, keneltäkään kysymättä. Vanhemmat lupasivat auttaa mm. uuden jääkaapin ym. hankkimisessa, onneksi. Seinät ovat harmikseni vaaleanpunaiset (eivät onneksi täysin sietämättömät), ja taidan luopua ajatuksesta niiden maalaamisesta. Se olisi turhan iso urakka ja pitkittäisi muuttamista. Joten jos jollain on ideoita millaisia värejä saisi sopimaan vaaleanpunaisiin seiniin, otan ideat mielelläni vastaan. Asunto ei kuitenkaan ole kohdallani kovin pitkäaikainen, joten mitään suuria sisustusratkaisuja tai -suunnitteluja sinne ei huvita tehdä. Kunhan on sellaista, että viihtyy.

Saa nähdä, mitä tuostakin tulee. Kuinka hyvin sitä sopeutuu asumaan yksin ja tekemään kaiken alusta asti itse... Aika näyttää.

ps. NaNoWriMossani sain kirjoitettua 25 020 sanaa.