Jenna kyseli aiemmassa blogimerkinnässäni tiestäni lastentarhanopettajan koulutukseen Helsingin yliopistoon. Koska hakuaikojen lähestyessä myös muita saattaa kiinnostaa kuulla sisäänpääsyprosessista ja opiskeluista, kirjoitan vastaukseni myös tänne.

Katso myös mm. seuraavat aiemmat merkinnät:
Tänne kirjoitin vähän tunnelmia opiskeluiden alusta 2009.
Ja tässä vähän tekstiä silloisesta pääsykoemateriaalista.
Klikkaa blogin oikean reunan kategorioista "Opiskelu", niin tulee näkyviin aiemmat opiskeluun liittyvät merkinnät.
 

• Olisi kivaa kuulla lisää opiskelusi arjesta ja varsinkin sisäänpääsyprosessista: miten ja kuinka paljon luit?

Itse pääsin sisään siis vasta kolmannella yrittämällä: ensimmäisellä kerralla olin suoraan lukiosta tullut ja jälkikäteen ajateltuna en tiennyt mistään mitään, toisella kerralla olin kuumeessa (juuri tällä viikolla huomasin etten muista, mitä tein silloin soveltuvuuskokeessa) ja kolmannella sitten tärppäsi. Kaikilla kerroilla pääsin kyllä soveltuvuuskokeeseen, joskaan en mitenkään huippupistein.

Muistan lukeneeni Vakava-aineiston useaan kertaan ja tehneeni jotain muistiinpanoja. Olin edellisenä syksynä aloittanut Avoimessa yliopistossa varhaiskasvatuksen perusopinnot (jotka sain opinnoissa sitten hyväksiluettua), ja koin että niistä oli jotain apua. Käsitteistö ei ollut ihan vierasta ja oli jotenkin tottunut siihen lukemiseen.

Opiskeluun olen kaiken kaikkiaan ollut ihan tyytyväinen (siis täällä Helsingissä, nämä vaihtelevat jonkin verran yliopistoittain) - osa kursseista on tuntunut vähän turhilta, mutta sitten on ollut niitä hyvin antoisiakin kursseja. Ensimmäinen vuosi oli vähän tylsempi, ne mielenkiintoisimmat opinnot tulevat sitten toisena ja kolmantena vuonna. :) Harjoitteluja on suhteessa melko vähän, mutta niistä on kyllä oppinut paljon. Meille on sattunut myös hyvä ilmapiiri ryhmän kesken, mistä olen oikein iloinen. Luennot ovat siis yleensä vapaaehtoisia (mutta niistä voidaan silti kysyä tentissä, itse olen pääsääntöisesti osallistunut luennoille), ja lisäksi kaikkiin kursseihin kuuluu pakolliset ryhmätunnit, jossa aiheita käsitellään vähän syvällisemmin. Ne ovat olleet lähes poikkeuksetta kurssien suurin anti.

• Saitko paljon alkupisteitä ylppäreistä vai pääsitkö soveltuvuuskokeisiin pelkän kokeen avulla?

En muista omia yo-pisteitäni, mutta kun äsken selasin uusinta käyttäytymistieteellisen hakuopasta, niin ainakin niiden pisteytysten mukaan niitä olisi kertynyt 64.

• Luitko montakin tuntia päivässä?

Luin aika satunnaisesti. Välillä useita tunteja päivässä, välillä en ollenkaan ja välillä vain selailin aineistoa (jonka olin siis tulostanut netistä, en ostanut sitä kirjaa). Uskon vieläkin, että ei se lukemisen määrä vaan sen laatu ratkaisee. Lisäksi seurailin netin eri keskustelupalstojen kommentointia aineistosta.

• Olisko mielestäsi valmennuskurssista/itseopiskelumateriaaleista apua lukemiseen?

Mitä olen sisäänpäässeiden ihmisten kanssa jutellut, niin valmennuskursseista ei nähdä olevan suurta hyötyä. Muutenkin olen sitä mieltä, että niillä vain rahastetaan ja sisään pitäisi päästä ilmankin. Toki niiltä kursseilta voi saada jotain hyviä opiskelutaitovinkkejä, mutta pakollisia ne eivät ole ainakaan tällä alalla.

• Miten soveltuvuuskokeisiin voi valmistua ja mitä siellä vaaditaan?

Soveltuvuuskokeissa koin suurena etuna sen, että olin ollut päiväkodeissa sijaisena aikaisemmin. Tiesi, mitä päiväkotielämä on ja millaisia siellä olevat lapset pääsääntöisesti ovat. Soveltuvuuskokeissa oli haastattelu ja lapsiryhmätilanne, jossa oli vapaat kädet. Viimeisellä kerralla (eli silloin kun pääsin sisään) tein jonkun laululeikkituokiomaisen jutun niiden lasten kanssa. Siellä vaaditaan ehkä sitä, että osaat olla lasten kanssa luonnollisesti, luulen, että niitä vuorovaikutustaitoja tarkkaillaan eniten.

• Onko opiskelu kuinka käytännönläheistä ja millaista on varhaiskasvatusopiskelijoiden "luokkahenki" ja onko paljon järjestettyä vapaa-ajantoimintaa?

Opiskelun käytännönläheisyys vaihtelee kursseittain. Etenkin ensimmäisen vuoden opinnot ovat vähän teoreettisempia, mutta muuttuu kyllä koko ajan käytännönläheisemmiksi. "Luokkahenki" vaihtelee myös ryhmittäin, meillä esim. oli melkein koko ajan sama noin kymmenen hengen porukka, joka oli samoilla ryhmätunneilla, ja siis hyvä yhteishenki. Joillain kursseilla jotkut ryhmät ovat ylisuuria ja tietysti vähän hankalampia. Kaiken kaikkiaan LTO-opiskelijoilla on mielestäni hyvä henki meidän vuosikurssin kesken. Vapaa-ajantoimintaa, eli kaikenlaisia bileitä on jonkin verran. En ole itse käynyt kuin ekan syksyn ainejärjestön kastajaisissa, mutta onhan niitä ollut.

Kaiken kaikkiaan suosittelen kyllä koulutusta kaikille alasta kiinnostuneille! Olen tullut siihen tulokseen, että koulutuksen ansiosta oma ajatteluni on kehittynyt verrattuna siihen mitä se aiemmin oli. Osaan pohtia asioita eri näkökulmista ja muodostaa oman mielipiteeni olemalla kriittinen kaikkea kuulemaani kohtaan. Olen oppinut, että asioista voi ajatella eri tavalla, kun osaa perustella mielipiteensä. Tästä ehkä joskus myöhemmin lisää. :)

Kaikki kiinnostuneet, vuoden 2012 hakutiedot löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/valintakokeet.htm#Lastentarhan .
Saa kysellä lisää, vastaan mielelläni!