Kun päivä paistaa

Päivyt, paistaos hellien
Pohjan kylmälle hangellen!
Kukat vielä on uinumassa,
aalto jäisessä vankilassa;
vaan sun lämpöinen sätehes
mulle kertovi terveises:
kohta poissa on nietos, jää,
kohta koittavi kevätsää.

Päivyt, paistaos hellien,
paista Suomeni korpehen!
Miss' on puute ja murhe musta,
sinne saattaos lohdutusta!
Kerro lämpimin sätehin:
päättyy huolien talvikin.
Toivo, Luojahan luota vaan,
kevät koittavi aikanaan!

Hilja Haahti
Oraita, 1895