1242736541_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Helsingin Sanomat kirjoittaa nettisivuillaan, että C-kasettien myynti on kääntynyt kasvuun.

"Kasettien myynti oli huipussaan vuonna 1988, jolloin TDK myi niitä yli kolme miljardia. Tämän jälkeen myynti kääntyi dramaattiseen laskuun. Syynä oli cd-levyjen tulo markkinoille. -- Kasettien myynnin viimeaikaiseen elpymiseen on useita syitä, mutta suurin on se, että monet käyttävät yhä vanhaa kasettisoitinta autossaan tai kotonaan ja nauhoittavat lempimusiikkiaan tyhjille kaseteille."

Minulle tietyn nostalgisuuden lisäksi C-kasettien merkitys on niiden "helppoudessa". Yleensä soittimessani on valmiina tyhjä kasetti ja kun radiosta sattuu tulemaan hyvä kappale, ei tarvitse kuin nappia painaa nauhoittaakseni sen kasetille. CD-levyn hyvä puoli on tietysti se, että kappaletta voi vaihtaa helposti ilman aikaa vievää kelaamista, mutta siinäkin (kelaamisessa) harjaantuu nopeasti. Sitä oppii kyllä tuntemaan kuinka kauan pitää antaa kelata eteen- tai taaksepäin löytääkseen tietyn kappaleen.

Kasettisoittimet (ts. soittimet, joissa on myös kasettipesä) ovat oman kokemukseni mukaan myös erittäin kestäviä! Kaikista "mankoistani" (käyttääkö kukaan enää tuota sanaa?) on CD-soitin mennyt jossain vaiheessa rikki, mutta ei kertaakaan kasettisoitin tai kasetti. CD-levy naarmuuntuu helposti ja vaatii aina hellävaraista käsittelyä (itse en ole hyvä niiden suojelemisessa, mikä näkyy mm. koteloista), kun kasetti kestää vähän huolimattomampaakin kohtelua.

Löysin tässä taannoin ensimmäisen "(Susannan) Kaikenlaista 1." -kasettini. Harmikseni en ole laittanut siihen nauhoitusvuosilukua, mutta päättelisin kappaleiden perusteella sen olevan joskus 1996-1997 tienoilla (olin siis noin toka-kolmasluokkalainen). Kasetti sisältää kappaleita mm. Aikakoneelta, Alexialta, Movetronilta, Laura Voutilaiselta, Heidi Kyröltä (suursuosikkini ihan lapsesta asti, ehkä se iskelmämusiikin ystävyys on peräisin jostain sieltä) ja muilta 90-luvun tähdiltä. Kyllä tuosta kasetista tietty ysäriys kuuluu. (Olinpa löytänyt meiltä vielä Kummelin Artisti maksaa -cd:n ja sieltä oli kasetille valikoitunut Jumankauta juu nääs päivää :D ) Tätä "kasettisarjaa" on muutaman kasetin verran ja sisällöt ovat aina yhtä sekalaisia iskelmästä, suomipopista, kansainvälisistä ysärihiteistä aina Smurffeihin asti.

Itse nauhoitettujen kasettien lisäksi kuunnelluimpia kaseteistani ovat aivan varmasti Tenavatähdet vuosilta 1992, 1993 ja 1994. (-91 ja -95 on CD:llä.) Niitä on soitettu ahkerasti niin kotona kuin autossakin. Ja kehtaankohan myöntää, että kuunnellaan edelleen. :)

Musiikkia C-kasetilla saa sitäpaitsi erittäin hyvään hintaan (niin kaupoista kuin kirppiksiltäkin)! Myös kotoa vanhempien luota olen tehnyt löytöjä, mm. Tomas Ledinin Du kan lita på mej. Vielä siellä on vinot pinot katsastamattomia kasetteja, pitää joskus kuunnella kaikki ja ottaa parhaat talteen.