Kuvassa Tipsu vuonna 2005.

Olin suunnitellut olevani alkuviikon töissä, jos vaan sijaisuuksia löytyy. Maanantaina soitettiinkin, että olenko käytettävissä. Olin kuitenkin yöllä heräillyt monta kertaa siihen, että olo oli aika kamala ja aamulla olin varma, että on kuumetta. Vastentahtoisesti kieltäydyin siis töistä. Luulin voivani mennä seuraavana päivänä töihin, mutta maanantaina oli sen verran flunssainen ja kuumeinen olo, että päätin suosiolla levätä tämän pois. Tähän asti olenkin niistä, niistänyt ja niistänyt. Niin paljon, että jäljellä on enää vajaa wc-paperirulla ja vajaa talouspaperirulla. En ole jaksanut raahautua kauppaan (vaikka lähin on naapuritalon kivijalassa), täytyy toivoa että nuo riittävät. Kahviakaan ei voi juoda kun maito loppui eilen. Onneksi kaapissa oli jotakin hätävara-valmisruokaa ja pakastimessa mustaherukoita, joista keitin mehua. En tosin maista juuri mitään, joten se mehu voi oikeasti olla aika kamalaakin. Onpa ainakin c-vitamiinia.

Olen juonut teetä mukikaupalla ja kaikkea muutakin. Tänään on alkanut yskittää - jossain luki, että flunssan loppuvaiheiden oire on usein yskä. Ehkä tästä selvitään nopeastikin? Kieltämättä rajuin flunssa vähään aikaan, tänään on kuitenkin ollut jo selkeästi parempi olo.

Inhottavinta on, että tekisi mieli tehdä kaikenlaista. Siivota, käydä kaupassa, käydä ylipäänsä ulkona, olla töissä vielä kun sijaisuuksia hyvällä tuurilla olisi... Ei jaksaisi enää maata sohvalla. Arkipäivisin tv:stäkään ei tule mitään mainitsemisen arvoista. Sattumalta sentään Pirunpellon viimeisen jakson uusinta, joka jäi näkemättä silloin kun se tuli. Ei muuta.

Jos tässä loppuviikoksi tulisi kuntoon ja viikonloppuna voisi tehdäkin jotain pelkäämättä, että tartuttaa kaikki lähelläolijat.