1256461215_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sain kolme lippua Helsingin Kirjamessuille ja käytin itsekkäästi ne kaikki itse, käymällä messuilla niin perjantaina, lauantaina kuin sunnuntainakin. Kirjamessuille on parasta mennä yksin: saa kierrellä ihan missä haluaa, missä järjestyksessä haluaa, pysähtyä kuuntelemaan ihan mitä haluaa ja viettää aikaansa millä osastolla ikinä haluaakaan. Tämän lisäksi hyvä neuvo muille messuilla kävijöille (koskee varmasti muitakin messuja), kokemuksen syvällä rintaäänellä: pukeutukaa mahdollisimman kevyesti. Muistan ensimmäisen (?) kirjamessuvierailuni, kun ulkona oli kylmä ja olin pukeutunut sitten sen mukaisesti. Ja paahduin. Tänä vuonna olin viisaampi: pukeuduin ohueen pitkähihaiseen ja ohueen takkiin, millä vältin myös narikkajonotuksen, sillä pystyin pitämään takkia päällä myös sisällä. Nerokasta.

Perjantaina vietin aikaa messuilla vain pari tuntia, olin ensin kahteen asti opiskelemassa. Viikonloppu ei alkanut kovin vahvasti, sillä olin jo matkannut ratikalla Oopperalle ja aikomukseni oli vaihtaa 3T:stä 7A:han, kun huomasin unohtaneeni lipun kotiin. Eipä siinä auttanut muu kuin kävellä toiselle puolelle tietä ja odotella 3T:tä toiseen suuntaan. Hain lipun, ja jouduin värjöttelemään pysäkillä sen kymmenen minuuttia ennen seuraavaa ratikkaa. Taas 3T:llä Oopperalle. Tällä kertaa (7 minuutin odottamisen jälkeen) pääsin 7A:han ja Messukeskukseen. Rahaa minulla oli mukana vain lompakossa olleet 12 euroa ja päätin, että enempää en nosta. Eipä tulisi tehtyä "tyhmiä ostoksia" hetken mielijohteesta. Arvatkaa vain miten monta ihanaa kirjaa sieltä bongasi ja miten olisi tehnyt mieli ostaa ne kaikki! Parasta oli kasvatustiedeaiheinen pieni osasto (jonka nimeä en nyt saa mieleeni), josta olisin halunnut kaiken, sekä SKS:n osasto, josta niinikään olisin mielelläni ottanut lähes kaiken. Päädyin ostamaan jälkimmäiseltä osastolta Marjut Hjeltin ja Jaana Aallon teoksen Taikametsä - Tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä. Se osui heti silmään enkä voinut jättää sitä ostamatta! Hintakin oli sopivasti tuon 12 euroa. Perustelin mielessäni ostopäätöstä sillä, että voin myös hyödyntää tuota teosta joskus tulevaisuudessa työssäni. Se lasketaan siis hyödylliseksi ostokseksi.

Koska mukanani ei ollut enempää rahaa, oli loppuajan kiertely nopeasti ohi. Siinä vaiheessa huomasin, miten osto-orientoitunut tapahtuma Kirjamessut loppujen lopuksi on. Osastojen kiertelyltä lähti tavallaan jokin pointti siinä vaiheessa, kun ei enää ollut syytä metsästää mahtavia tarjouksia ja suuria alennuksia tai muuten vain löytöjä. Päätin lauantaina ja sunnuntaina keskittyä erilaisten ohjelmien kuuntelemiseen (ja mukana kulkikin itse tehty lista kiinnostavan kuuloisista ohjelmista ja esittelyistä ja haastatteluista), joskin pakko sitä kai on yksi kaksikymppinen automaatista nostaa...

1256461256_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lauantaina messuille meno sujui ongelmitta. Koska olin paikalla aamupäivästä iltapäivään (vähän yli muutama tunti tuolla tuli kierreltyä), oli ihmismäärä suurempi kuin perjantaina. Välillä rupesi ärsyttämään ne muutaman ihmisen joukot, jotka yhtäkkiä päättivät suunnilleen rivissä pysähtyä keskelle käytävää pohtimaan, että mitähän seuraavaksi. No, vierailin jossain vaiheessa ruokapuolella, missä ihmismäärä oli vielä valtavampi. Sen jälkeen kirjapuoli tuntuikin jo mukavan väljältä.

Menin ensimmäisenä kuuntelemaan Lasten lorukimaraa, jossa Hannele Huovi, Tuula Korolainen ja Leena Laulajainen lausuivat uusien runokirjojensa runoja. Sen jälkeen kävin kuuntelemassa esittelyä Lasse Rantasen ja Hannu Tarmion teoksesta Lapin sydän - etelän vieraat pohjoisen sielua etsimässä. Mielenkiintoinen kirja ja äärimmäisen kaunis kuvitus, en ostanut kuitenkaan. Kävelin hetken ympäriinsä kunnes kuulin tuttua laulua: "Muumimammalla synttärit vuosittain on, hän ansaitsee kekkerit, suursuosion --" Benny Törnroos! Nopeasti suuntasin ääntä kohti ja siellä tosiaan Muumit esiintyivät ja suuri lauma lapsia tanssi innoissaan. Minä olin innoissani - en niinkään Muumeista, vaan Benny Törnroosista ja niistä tutuista lauluista, joita kuuntelin kerta toisensa jälkeen lapsena. Ja jotka huomasin muistavani edelleen ainakin osittain ulkoa.

Päädyin ostamaan kaksi kirjaakin, molemmat kympillä. Ensimmäinen on Marja Suojalan ja Maija Karjalaisen toimittama "Johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön - Avaa lastenkirja" ja toinen on museoliiton julkaisu "Museo oppimisympäristönä". Lisäksi mukaan tarttui tietysti kaikenlaisia ilmaislehtiä, esitteitä ja karkkia. Sunnuntain tavoitteena on vain kuunnella ohjelmaa, osastojen kiertelylle ei juurikaan ole enää tarvetta.

1256461478_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sunnuntaina kävinkin sitten enää kuuntelemassa Laila Hirvisaaren haastattelun ja vähän muutakin, mutta en jaksanut enää kierrellä sen enempää. Hyvät messut!