1240256672_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Bongasin kevään ensimmäiset leskenlehdet ehkä muita myöhemmin tänä vuonna, mutta onpa bongattu sentään. Päivä oli viime viikon lauantai ja paikka oli Vantaankoski. Oli sen verran tuulinen ja viileä päivä auringonpaisteesta huolimatta, että pakko on ihmetellä miten kevät toisensa jälkeen leskenlehdet jaksavat ensimmäisinä nousta kylmästä ja harmaanruskeasta maasta. Kevään ensimmäinen sitruunaperhonenkin on jo nähty (junan ikkunasta Lahti-Helsinki -välillä) jokin aika sitten. Lintuja olisi kiva havainnoida, mutta kun tunnistustaitoni ovat sen verran huonot ettei se onnistu. Hauskinta olisi tunnistaa lintuja äänten perusteella. (No jos tikka naputtaa sähkötolppaa, sen sentään tunnistan...)

Pitäisi lukea pääsykokeisiin. Pitäisi lukea tenttiin ja tehdä kurssitehtäviä. Pitäisi käydä töissä. Pitäisi, pitäisi, pitäisi. Eikä silti edes masenna, nyt on kevät! Ihanan kupliva tunne koko ajan. Kevätinnostus eroaa syysinnostuksesta siten, että syksyllä on sellainen tasaisen hyvä olo - keväällä on pomppiva, kupliva, kipristelevä ja odottava tunne jossain tuolla sisällä. :)