Ostin vihdoin ja viimein uuden kannettavan tietokoneen! Vanha Acer veteli jo viimeisiään - kiitettävästi se onkin palvellut kaikki nämä vuodet. Elämänsä alussa se oli jonkun liikkeen esittelykoneena, josta se ajautui äidilleni ja edelleen minulle. Se on ollut minulla ensisijaisena koneena koko sen ajan, kun olen Helsingissä asunut. Nyt se alkoi olla jo niin hidas ja takkuileva, että elvytysyrityksistä huolimatta se selvästi halusi jo eläkkeelle.

Tutkin joidenkin suuurimpien elektroniikkaliikkeiden nettisivuja ja törmäsin Gigantin etusivulla mainokseen Compaq Presario CQ57 -kannettavasta hyvin edulliseen hintaan. Minun tapauksessani hinta ratkaisee ja seuraavana päivänä marssin kopisevine kenkineni kauppaan ja nostin kuvassa näkyvän koneen kassalle. Ja tämä on niin ihana! En muistakaan milloin viimeksi olen voinut nauttia siitä, että tietokone yhdellä klikkauksella tekee aina juuri sen, mitä olet milloinkin halunnut sen tekevän - avaavan ohjelmia parissa sekunnissa ja niin edelleen. Olin jo tottunut siihen, että edellistä konetta piti käsitellä sillä tavalla ystävällisesti: "jaksaisitkohan tänään minun ilokseni avata tuon Open Officen - ei mitään kiirettä, odottelen tässä ihan rauhassa tekemättä mitään muuta samalla, etten rasittaisi sinua liikaa." Ko. ohjelman avaamiseen meni varmaan loppua kohti keskimäärin kymmenisen minuuttia. Joskus uskollinen läppärini kyllä yllätti ja avasi sen samantien. Mutta miten helppoa sen kandinkin kirjoittaminen olisi tällä uudella koneella ollut! Minusta ja tästä Compaq'stani tuli heti hyvät ystävät (kun sain kamalan punaisen taustakuvan ja ylimääräiset härpäkkeet vaihdettua takaisin Windowsin perinteiseen teemaan ja muutenkin ihan vaan tavallisen näköiseksi). <3