1248191444_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuten edellisessä merkinnässäni kirjoitin, olen siis toisella varasijalla Helsingin yliopiston lastentarhanopettajan koulutukseen. Toiset sanovat, että se on "varma paikka", mutta itse en vielä hihku riemusta. Odottelen yhä puhelinsoittoa (ja kirjettä) yliopistolta, että pääsen sisään. Ärsyttää tämä odottelu ja epävarmuus - esimerkiksi asumisasioita ei voi oikein järjestellä mitenkään eikä muutenkaan valmistautua tulevaan.

Nämä päivät, jolloin olen yksin asunnossani ilman mitään tekemistä, ovat turhauttavia. Heräsin tänäänkin turhan myöhään enkä saanut oikein päivääni käyntiin mitenkään. Neljän aikoihin kyllästyin omaan laiskaan olemukseeni ja patistin itseni palauttamaan kirjaston kirjoja ja tekemään samalla pienen lenkin. Sen jälkeen olen taas vain istunut tietokoneella tai katsonut tv:tä tai jotain muuta yhtä turhaa. Olen lukenut opiskelijoiden blogeja ja tuntuu, että halu päästä opiskelemaan vain yltyy koko ajan.

Soittaisivatpa jo sieltä yliopistolta, vaikka heti huomenna, kiitos!