1910273.jpg
Lahden Mytäjäisten rautatievarikkoalueen vesitorni
 ks. Provarikko.info.


Olen sattuneesta syystä yli vuoden ajan päässyt seuraamaan rautatieharrastamista aitiopaikalta. Harrastamista, mihin kuuluvat niin junakuvaus, erilaisten tapahtumien järjestäminen ja yleinen yhdistystoiminta sekä museokaluston kunnossapito, noin muutamia mainitakseni.


Minulla ei ollut junista juuri mitään aiempaa kokemusta - olin hädin tuskin koskaan matkustanut junalla. Nyt niitä matkoja on kertynyt sitten senkin edestä (pääosin Hyvinkää-Lahti-Hyvinkää ja Helsinki-Lahti-Helsinki). Nykyaikaisilla VR:n junilla matkustaminen ei tosin ole mitään verrattuna oikealla museojunalla matkustamiseen, sen olen saanut huomata. Niissä jos missä on oikeanlaista vanhan ajan tunnelmaa kaikkine äänineen ja tuoksuineen. Elävimmin mieleeni ovat jääneet viime syksyinen Ruskajuna Jokioisilla (höyryjuna, pimeä syysilta, valaisevia lyhtyjä, kuumaa kahvia ja vohveleita Minkiön asemalla, vanhanaikaisesti pukeutuneita ihmisiä...) sekä viimekesäinen Lahden Rautatiepäivä, jolloin olin Ukko-Pekassa auttamassa kahviossa. Viimeisin "höyryjunatapahtumani" oli Riihimäki-päivänä Hyvinkää-Riihimäki -väli (sekä vihdoin vierailu Rautatiemuseoon, missä pitkään oli pitänyt käydä).

Haluaisin itsekin harrastuksen, jota voisi harrastaa samalla tavalla. Oma teatteriharrastukseni on aivan erilaista, siihen täytyy sitoutua eri tavalla. Teatterissa kun on tiivis harjoituskausi, tiivis esityskausi ja se on siinä. Se ei ole samanlaista ympärivuotista osallistumista itseä kiinnostaviin projekteihin. En minä itseäni miksikään juna- tai rautatieharrastajaksi lue, en vaikka kiinnostus on tuntunutkin alkuajoista lisääntyvän. Enemmän siinä kiinnostaa ehkä se rautateihin liittyvä historia ja nostalgia, ja ylipäätään "tunnelma". Ehkä olen enemmän tällainen sivustaseuraaja ja taustajoukko. Ja hyvä niin.

Tämä aihe nousi ajankohtaiseksi luettuani Helsingin Sanomien artikkelin "Museojunat saattavat kadota pääradoilta". Aiheesta olen toki kuullut puhuttavan pitkään ja alan harrastajat (ja muutkin) ovat siitä luonnollisesti erittäin huolissaan.
Lukekaapa Tapio Mainion artikkeli: Museojunat saattavat kadota pääradoilta
ja kertokaa ajatuksistanne (aihe olisi syytä saattaa yleisesti muidenkin tietoisuuteen ennen kuin on liian myöhäistä).

Aiheeseen hieman liittyen, katsastakaapa myös seuraava: Provarikko.info .