1300039746_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yliopistolla oli väliviikko (tai perioditauko, miksi sitä nyt haluaa kutsua), eli viikko ilman luentoja tai ryhmätunteja. Sain viimeisen esseenkin kirjoitettua edellisenä sunnuntaina, joten saatoin hyvällä omatunnolla olla koko viikon töissä. Sain maanantaista perjantaihin kestävän sijaisuuden eräästä päiväkodista, alunperin eskariryhmästä, mutta ehdin viikon aikana sijaistaa parissa muussakin ryhmässä. Pääasiassa 3-5 -vuotiailla. Päiväkoti oli oikein mukava, olisin voinut nähdä sen pidempiaikaisempanakin työpaikkana. Itse asiassa johtaja kysyikin jo ensimmäisenä päivänä tämän kevään tilanteestani - olisin ilmeisesti voinut jatkaa siellä suoraan ainakin tämän kevään. Ikävä kyllä opiskeluni eivät sitä juuri nyt mahdollista, vaikka tarjous houkuttelikin. Viimeisenä päivänä sain kuulla, että "jos joskus näet että tänne haetaan työntekijää niin soita heti".

Blogiini eksytään usein hakusanoilla lastenhoitaja tai lastentarhanopettaja + päiväkoti. Ajattelinkin kirjoittaa yleisesti nyt päiväkotien arjesta: minkälainen on tyypillinen päiväkotipäivän kulku? Tämä esimerkki on kuvitteellinen ja perustuu kokemuksiini sijaisena ja opiskelijana pääasiassa Helsingin alueen päiväkodeissa.

1300039728_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lapset tulevat päiväkotiin eri aikoihin, osa ennen kahdeksaa, osa sen jälkeen. Periaatteessa 7-11 välillä. Yleensä aamupalaa (puuroa, leipää) tarjoillaan ryhmissä klo 8-9 välillä. Riippuen päiväkodin koosta, joissain paikoissa lapset syövät aamupalansa yhdessä (ryhmäjaoista riippumatta), joissain omissa ryhmissään. Ryhmän toinen työntekijä tulee töihin yleensä aamupala-aikaan ja kolmas noin yhdeksältä.

Aamupalan jälkeen on usein joko "aamupiiri" (kokoonnutaan yhteen ja käydään läpi mm. ketkä ovat paikalla, mikä päivä tänään on, mitä on päivän ohjelmassa) tai vapaata leikkiä. Klo 9-10 välillä alkaa usein ohjattu toiminta, joka voi olla esimerkiksi musiikkia, kädentaitoja, liikuntaa tai oikeastaan mitä tahansa. Aamupäivällä myös ulkoillaan (toki säätila huomioiden), sen järjestämisessä on päiväkotikohtaisia eroja. Ulkoilua usein porrastetaan ryhmittäin, jotkut jakavat ryhmän keskenkin lapset kahteen ryhmään, jotka ulkoilevat vuorotellen. Tällainen pienryhmätoiminta mahdollistaa erilaisen ohjatun toiminnan toteuttamisen myös niissä päiväkodeissa, joissa tilaa ei muuten olisi riittävästi. Ulkoilussa harvemmin näkee mitään ohjattua (retkiä lukuunottamatta), vaan lapset saavat leikkiä keskenään omia leikkejään. Ulkoilun aikana yksi aikuisista on usein sisällä suunnittelemassa / järjestelemässä ja mm. laittaa sängyt/patjat valmiiksi päiväunia varten ja kattaa pöydän.

Ruokailu on 11-12 aikaan, riippuen lapsiryhmän iästä. Pienimmät ruokailevat aikaisemmin ja isommat hieman myöhemmin. Aiemmin mainitsemani aamupiirin sijaan joissain päiväkodeissa järjestetään "päiväpiirejä" tai "ruokapiirejä", jotka vastaavat näitä aamupiirejä. Ne toimivat ikään kuin rauhoittajana ruokailua varten, joskin monesti jo nälkäisyys tuntuu aiheuttavan levottomuutta näissä tilanteissa... Ennen ruokailua saatetaan leikkiä joitain pieniä yhteisleikkejä (joissa lapset istuvat omilla paikoillaan) tai esimerkiksi saatetaan lukea lyhyt satu tai käytetään lorupusseja. Tämä on sellainen paljon puhuttu odotustilanne, kun odotetaan kaikkien saapumista omille paikoilleen ja ruokakärry ei ole vielä tullut. Ruokailun toteuttamisessakin näkee eroja siinä, kuka/ketkä jakavat ruuan/ruokailuvälineet, miten ruoka jaetaan, kuinka hiljaista täytyy olla, pitääkö lautanen syödä tyhjäksi vai riittääkö että maistaa, saako näkkileipää jos ei ole syönyt ruokaa, saako näkkileipää lisää, voitelevatko lapset itse leipänsä ja niin edelleen.

1300039738_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ruokailun jälkeen käydään wc:ssä ja riisutaan ainakin osa vaatteista (farkkuja ja pitkähihaisia ym.) ja mennään päiväunille. Esikouluikäiset usein käyvät vain lepohetkellä kuuntelemassa satua tai muuten vain rauhoittumassa. Pienimmät nukkuvat. Ryhmästä riippuen "nukkariin" (eli sinne päivälepohuoneeseen) menee kaksi tai kolme aikuista lukemaan ja silittelemään/rauhoittelemaan lapsia. Hetken päästä nukkariin jää yksi aikuinen valvomaan tilannetta ja kaksi muuta lähtevät kahvitauolle tai esim. järjestelemään tulevia tuokioita tai useimmiten tekemään paperihommia/tietokonehommia (mm. lasten poissaolot ja lukumäärät kirjataan päivittäin tietokoneelle). Tiettyyn aikaan jompi kumpi heistä menee päästämään nukkarissa olleen kahville ja siirtyy hänen tilalleen. Noin klo 13 aikaan usein ne lapset, jotka eivät nuku, saavat nousta leikkimään jotain hiljaisia leikkejä. Vähitellen lapset heräilevät ja noin klo 14 on välipala-aika. Niihin aikoihin aamuvuorolainen lähtee pois (ennen tai jälkeen välipalan). Välipalan jälkeen joskus lähdetään suoraan ulos (etenkin hyvällä säällä), joskus jäädään hetkeksi sisälle leikkimään. Harvemmin iltapäivällä näkee mitään ohjattua toimintaa, sillä lapsista suurin osa haetaan siinä klo 15-17 välillä. Aikuisista välivuorolainen pääsee lähtemään noin neljän aikoihin ja iltavuorolainen noin viideltä. Tarkemmat ajat ovat päiväkotikohtaisia, riippuu päiväkodin aukeamis- ja sulkemisajoista, jotka vaihtelevat hieman.

Näissä on toki myös päiväkohtaisia eroja ja kaikenkaikkiaan voi sanoa, että yksikään päivä ei ole samanlainen. Työntekijänä pystyy myös itse paljon vaikuttamaan päivän kulkuun - jos haluaa tehdä jotain tiettyä asiaa lasten kanssa, kukaan ei estä. Toisaalta, kuten Marjatta Kallialakin usein puhuu, työntekijöillä on myös mahdollisuus olla tekemättä juuri mitään, koska kukaan ei sitä erityisemmin valvo. Tällainen tekemättä jättämisen kulttuuri onkin vahingollinen monenkin asian kannalta. Ei tässä auta kuin yrittää tulevaisuudessa olla esimerkkinä siitä tekemisestä. Luulisi, että työssään kehittyminen ja itsensä kehittäminen toisi työhön lisää mielekkyyttä ja estäisi kyllästymisen ynnä muun!