Lähdimme viikonloppuna ex tempore matkalle Turkuun. Kirjaimellisesti juoksin rautatieasemalle ja junaan kohti Riihimäkeä, mistä hyppäsin auton kyytiin. Varsin nopea lähtö siis. Ehkä parhaat reissut tehdäänkin hetken mielijohteesta, sillä tämä viikonloppu oli sanalla sanoen ihana.
En jaksanut lauantaina juurikaan kuvata, joten tässä vain joitain satunnaisia asioita. Olin jonkin aikaa haaveillut pääseväni käymään Luostarinmäen käsityöläismuseossa, etenkin kun luin jostain, että siellä on kesällä Anu Tuomisen näyttely. Jostain olin saanut päähäni kuitenkin, että pääsymaksu olisi turhan kallis ja hautasinkin jo alueen mielestäni. Yllätyksekseni lauantaiaamuna saavuimme kuitenkin kyseisen museoalueen pihaan. Pääsymaksukin oli opiskelijoilta vain neljä euroa ja totisesti jokaisen euron arvoinen. Ihana paikka ja ystävällisiä "käsityöläisiä" kertomassa mm. savenvalamisesta ja kirjapainotekniikoista ja -välineistä! Luostarinmäellä on säilynyt runsaasti rakennuksia alkuperäisillä paikoillaan. Nykyisen museoalueen vanhin tontti mitattiin 1789 ja nuorin 1803 (lähde: museon esite).
Anu Tuomisen Punaisia lankoja -näyttely oli sijoitettu eri puolille aluetta - teokset oli merkitty pienillä punaisilla lankakerillä. Ne sulautuivat hyvin rakennuksiin eikä kaikkia edes huomannutkaan. Onneksi näyttelystä oli oma esitteensä, jossa kerrottiin teosten nimet ja rakennukset, joista ne löytää. Pidän Tuomisen teoksista, ne ovat esteettisesti kauniita ja samalla usein varsin oivaltaviakin. Ja tietysti teoksissa käytetyt materiaalit miellyttävät.
Yllä olevassa kuvassa näkyy myös pieni talokuvioinen "pussi", jonka ostin museokaupasta. Siinä on hyvä kuljettaa esimerkiksi kolikoita paikoissa, joissa lompakko on turhan isokokoinen. Design Eeva Moritz, Turku, Finland.
En jaksanut kuvata lauantaina juuri mitään. Yllä oleva kuva koostuu kahdesta esitteestä, kolmesta postikortista ja keskellä näkyy osa paperipussia, jonka sain korttien mukana. Vasemmassa reunassa on Kaarinassa sijaitsevan Kuusiston kartanon esite. Kartano valmistui everstin virkataloksi (puustelliksi) vuonna 1738 ja on maamme vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Näyttelyssä esitellään mm. virkatalojärjestelmää sekä läheisen keskiaikaisen piispanlinnan (nyk. raunioiden) historiaa, alueen luontoa ja kaivauslöytöjä. (Lähde: museon esite, Museovirasto.) Tänä kesänä Kuusistossa on kokeiluna ilmainen sisäänpääsy, suosittelen poikkeamaan jos lähistöllä liikutte (ja kannattaa toki tulla kauempaakin)! Joimme paikalla myös kahvit ja saimme oikein hyvää palvelua. Harvoissa paikoissa kahvi keitetään varta vasten vierailijoita varten ja tarjoillaan suoraan pöytään! Eikä ollut edes kallista.
Postikortit ja toinen esite ovat Pukkilan kartanosta, jossa kävimme tänään sunnuntaina. Otin sieltä muutamia kuviakin:
Pukkilan kartanomuseo sijaitsee Piikkiössä ja on niinikään Museoviraston kohde. Kartanon päärakennus on vuodelta 1762 ja se on ollut museona jo vuodesta 1970. Kartano on sisustettu 1700-luvun tyyliin monilapsisen perheen kodiksi. Paikan erikoisuus löytyy pihapiiristä: 1700-luvulle tyypillinen neliruutuinen ryytimaa ajalle ominaisine yrtteineen ja kasveineen. (Lähde: museon esite, Museovirasto.) Myös täällä saimme erittäin asiantuntevaa opastusta niin sisällä kuin ulkonakin. Jos oikeasti luonnonmukainen erilaisten yrttien kasvattaminen vanhanaikaisin menetelmin kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti käydä paikan päällä! Pääsymaksu oli opiskelijoilta kolme euroa (muilta neljä), ei siis ollenkaan kallis ja mielestäni rahalle sai täälläkin ehdottomasti vastinetta.
Ylempänä olevassa kuvassa näkyvät postikortit:
Ylh. kesk. Pukkilan kartano, Piikkiö.
Alh. vas. Makuuhuone.
Alh. oik. Keittiö.
Kävimme tänään myös Jokioisilla ajamassa museojunalla Minkiö-Jokioinen -väli. Matkustaessa ajattelin, miten tuollaisen matkan voi kokea oikeasti kaikilla aisteilla: kaikki on toki visuaalisesti nostalgista, samoin kaikki äänet kuuluvat asiaan. Puiset, kovat penkit on koettava itse paikan päällä, ei niitä kuvia katselemalla koe. Ja se tuoksu! En osaa kuvailla sitä sanoin, kyllä teidän on itse mentävä huomaamaan asia itse. (Yhtä lailla kuin useisiin museoihin ja muihin vanhoihin rakennuksiin kuuluu se ihana tervan tuoksu...) No, makuaistia en sentään kai käyttänyt museojuna-ajossa, mutta ehkä suussa ollut Rainbown terva-pastilli ajaa asian. :)
Sellainen reissu. Eikä tuossa ole edes kaikkea missä kävimme, mukaan mahtuu mm. lauttamatkoja (Houtskäriin saakka) ja vaikka mitä. Ei voi sanoa muuta kuin että viikonloput ovat aivan liian lyhyitä (ja rahaa on aina liian vähän).
Tuli viikonloppuna puhetta museoiden pääsymaksuista ja pääsymaksuttomuudesta. Esimerkiksi Helsingin Kaupunginmuseon kaikki museothan ovat ilmaisia ja kävijämäärät ovat huomattavasti kasvaneet maksun poistamisen jälkeen. Minusta 4-5 euroa ei silti ole paha hinta museosta (riippuu toki paikasta): joka puolella jo pelkästään kahvi ja pullakin maksaa vähintään saman verran. Museokäynti on kuitenkin parhaimmillaan pitkään muistettava elämys ja samalla voi oppia paljonkin uutta.
Mitä mieltä te olette? Kuinka paljon te olisitte valmiit maksamaan museovierailustanne? Miksi?
Kommentit